Täysistunnon pöytäkirja PTK 20/2013 vp
Tarkistamaton versio 1.1 PTK 20/2013 vp
20. TORSTAINA 7. MAALISKUUTA 2013 kello 16.01
N:o 20) Kyproksen lainaohjelma
Juho Eerola/ps: Arvoisa puhemies! Euroopan unionin
valtiovarainministerit ovat tällä viikolla käsitelleet Kyproksen pankkien
tukemista. Ongelmien tausta on selvä. Venäläiset multimiljonäärit sijoittivat
kirjopyykkinsä Kyproksen pankkeihin, jotka edelleen lainoittivat Kreikkaa.
Kreikka upposi, ja Kyproksen pankeissa hiki kohosi otsalle.
Nyt venäläiset ovat matkalla hakemaan saataviaan. Kypros
katsoo Suomeen, josko täältä löytyisi veronmaksajia turvaamaan rikkaiden rahat
veroilla, jotka oikeastaan kuuluisivat suomalaisen yhteiskunnan ylläpitoon.
Ministeri Urpilainen ilmaisi olevansa halukas turvaamaan Kyproksella
harjoitettavaa veronkiertoa ja yritysten nollaverotusbisnestä.
Kysynkin ministeri Urpilaiselta: miten perustelette
suomalaisille sen, että heidän on tuettava Kyproksen pankkeja, edistettävä
veronkiertoa ja rahoitettava veroparatiiseja?
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
Edustaja Eerola on siinä oikeassa, että olin alkuviikon, maanantain ja
tiistain, Brysselissä, ja täytyy kyllä kertoa, että tunnelma Euroopassa on nyt
muuttunut. Jos vielä kaksi kuukautta sitten ajateltiin, että Euroopan
talouskriisissä pahin vaihe on ohi ja eurokriisi on vakiintunut, niin Italian
vaalien jälkeen henkinen ilmapiiri ja myöskin epävarmuus Euroopassa on
muuttunut. Epävarmuus on huomattavasti suurempaa tällä hetkellä sen osalta,
mitä eurokriisille tulee tapahtumaan: eskaloituuko se uudestaan, vai onko
edessä kaikkien meidän toivoma vakaampi tie.
Kyproksen osalta: Kyproksen taloustilanne on erittäin
vaikea. Se, että Kypros on ajautunut vaikeuksiin, johtuu osittain nimenomaan
Kreikan pankkisektorin limittymisestä Kyproksen pankkisektoriin, ja Kreikan
vaikeudet nyt heijastuvat myöskin Kyproksen vaikeuksiksi. Me käymme tällä
hetkellä neuvotteluja Kyproksen kanssa, mutta kaikki yksityiskohdat noiden
neuvotteluiden sisällöistä ovat auki, ja niihin tullaan palaamaan varmasti
lähitulevaisuudessa.
Juho Eerola/ps: Arvoisa puhemies! Tämä on iso asia, jota
mielestäni hallitus on vähätellyt. Taloudellisessa mielessä Kypros on kevyempi
pelastettava kuin Espanja. Periaatteellisella tasolla Kyproksen tukeminen on
kuitenkin valtava loikka sivuun suomalaisesta oikeudenmukaisuudesta ja
yleisestä moraalikäsityksestä. SDP puhuu
täällä kovaan ääneen veroparatiiseja ja veronkiertoa vastaan. Nyt
puheenjohtajanne johdolla olette kuitenkin veronmaksajien kukkarolla ja viette
rahaa aivan vikasuuntaan Suomesta.
Hallitus hiippailee jälleen salailun teillä. Kyproksen
tukipaketti aiotaan käsitellä vain ja ainoastaan eduskunnan EU-valiokunnassa
eli suuressa valiokunnassa. Tämä ei perussuomalaisille sovi. Kypros on
ehdottomasti saatava tähän täysistuntosaliin käsiteltäväksi, minkä päätteeksi
asiasta äänestetään. Jos tämä ei teille sovi, tuomme asian eteenne
välikysymyksenä. Ministeri Urpilainen, (Puhemies koputtaa) käsitelläänkö
Kyproksen tukeminen tässä salissa hallituksen vai perussuomalaisten toimesta?
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
Suomella on ollut eurokriisin hoidossa Euroopan tiukin linja. Ei ole varmaan
liioiteltua sanoa, että minut tunnetaan Euroopassa Täti Tiukkana. Olen saanut
siitä kuulla aika paljon niin kollegoilta kuin myöskin kansainvälisessä
mediassa. Tämä koskee myöskin Kyproksen tukipakettia tai Kyproksen
lainaohjelmaa. Suomen linja on myös siinä Euroopan tiukin. Sen takia meidän on
nyt syytä käydä nuo neuvottelut Kyproksen kanssa. Kyproksella valittiin uusi
presidentti puolitoista viikkoa sitten, ja se oli yksi syy siihen, miksi
neuvottelut Kyproksen kanssa ovat olleet telakalla pidemmän aikaa. Sen jälkeen,
kun nuo neuvottelut ovat päätöksessä, voidaan myöskin nähdä, minkälainen on
lopputulos ja miten se tullaan käsittelemään.
Pietari
Jääskeläinen/ps: Arvoisa puhemies!
Kypros on maa, jossa pestään venäläistä rahaa. Kypros on euroalueella toimiva
veroparatiisi. Hämärää rahaa on virrannut Kyproksen pankkeihin valtavat määrät.
Pankeissa on rahaa lähes neljä kertaa bruttokansantuotteen verran. Kyproksella
yritysverotus on jopa yli puolet pienempi kuin Suomessa. Laivayhtiöiden
veroaste on nolla. Tytäryhtiöiden myyntivoitoista ei peritä veroa, kuten ei
osinkotuotoistakaan. Suomen veronmaksajien vastuut olisivat pienen Kyproksen
pelastamiseksi valtavat, yli 300 miljoonaa euroa. Onko tämä politiikka, arvoisa
valtiovarainministeri, oikea?
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
Mitä tulee rahanpesuun, niin minusta on selvä asia, että Suomi ei missään
olosuhteissa hyväksy rahanpesua eikä laittomuuksia. Se on täysin selvä asia.
Tällä hetkellä euroryhmä on tilannut ulkopuoliselta toimijalta,
tilintarkastusyhtiöltä, selvityksen, joka läpikäy Kyproksen rahanpesun
vastaisen lainsäädännön ja käy läpi ennen kaikkea sen, miten tuota
lainsäädäntöä maassa noudatetaan, koska paperilla lainsäädännöllä asiat
Kyproksella ovat kunnossa, mutta kysymys kuuluu, noudatetaanko lakeja ja mikä
on maan tapa eli ovatko asiat tältä osin myöskin Kyproksella niin kuin niiden
pitäisi olla. Tätä selvitystä euroryhmä nyt odottaa, ja tämä selvitys on
myöskin euromaille muun muassa Suomen vaatimuksesta luvattu toimittaa, ja
mitään päätöksiä Kyproksen lainaohjelmasta ei ole näköpiirissä ennen kuin tuo
selvitys on myöskin saatu.
Laila Koskela/ps: Arvoisa puhemies! Kyproksen taloustilanne on
hyvin vakava, ja he tuskin tulevat selviytymään ilman muiden euromaiden tukea.
Tukipaketin suuruus on noin 17 miljardia, minkä Kypros tarvitsisi. Tästä Suomen
osuus olisi 300 miljoonaa euroa.
Arvoisa ministeri, mitä mieltä olette, kun kuulette, missä
ahdingossa elävät Suomessa omaishoitajat, eläkeläiset, työttömät, joilla ei ole
aina rahaa edes ruokaan taikka tarvittaviin lääkkeisiin? Olisiko tämä 300
miljoonaa tarpeen näille hädänalaisille kansalaisillemme?
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
Kaikki nämä yksityiskohdat, joihin edustaja puheenvuorossaan viittaa, ovat
täysin auki, koska tällä hetkellä me emme tiedä, mikä tuo tukipaketin suuruus
tulee lopulta olemaan tai mikä tuo lainan suuruus tulee olemaan. Näistä
ehdoista neuvotellaan kuten myöskin koko tästä ohjelmasta.
Mutta haluan kyllä sanoa myös sen, että tämä hallitus
riippumatta siitä, että me elämme hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa
myöskin Suomessa, on myöskin edistänyt omalla politiikallaan pienituloisten
ihmisten aseman parantamista. Perusturvan korotus 120 eurolla kuukaudessa,
verotuksen oikeudenmukaistaminen niin, että pienituloisten verotusta ollaan
voitu keventää, puolison tarveharkinnan poisto työmarkkinatuessa ovat kaikki
niitä esimerkkejä, että vaikka me olemme joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä
velkaantumisen taittamiseksi Suomessa, olemme kuitenkin edistäneet myöskin
oikeudenmukaisuutta ja parantaneet pienituloisten asemaa.
Antti Kaikkonen/kesk: Arvoisa puhemies! Pidän kyllä perusteltuna,
että tuo Kyproksen paketti tuodaan tänne istuntosalin käsittelyyn. Kysymys on
uudesta tukivaltiosta, uudesta tukipaketista, ja on olemassa voimakkaita
rahanpesuepäilyjä. En pidä kyllä suuren valiokunnan käsittelyä poliittisesti
riittävänä käsittelytapana.
Mutta, arvoisa puhemies, pidättekö Kyproksen pelastamista
ylipäätään välttämättömänä? Mietin nimittäin sitä, jos näissä Kyproksen
pankeissa ei toteuteta tervehdyttämistoimia ja tarvittavaa saneerausta, niin
missäs sitten. Eikö käy niin, että syntyy ajatus, että pankit pelastetaan
kaikkialla Euroopassa joka tapauksessa, jos jossakin ei laiteta sijoittajia
vastuuseen?
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
Pidän selvänä sitä, että sen, joka tämän sopan on keittänyt, tulee myös tätä
soppaa syödä. Tämä on ollut Suomen linja eri maiden lainaohjelmia
käsiteltäessä, ja se on myöskin Suomen linja Kyproksen tapauksessa. Mutta me
tiedämme, että Kyproksen taloustilanne on hyvin vaikea, ja mikäli Kypros ei saa
lainaa ulkopuolelta, niin maa tulee ajautumaan maksukyvyttömyyteen, ja me
tiedämme, että sillä tulisi olemaan vaikutusta ei pelkästään oman maan
kansalaisiin vaan koko euroalueen vakauteen. Tästä syystä lainaohjelmasta
Kyproksen kanssa neuvotellaan.
Timo Soini/ps: Arvoisa herra puhemies! Kreikka, Irlanti,
Portugali, Espanjan pankit ja nyt Kyproksen sekä yhteiskunta että pankit.
Kuinka kerta kaikkiaan on mahdollista, että tähän jatkuvaan toimimattomaan,
valheelliseen systeemiin vielä uskotaan, joka on EU:n omien sopimusten ja
säädösten vastainen? SDP:n kannan me
kuulimme, vasemmistoliitto ei ole vastaamassa mutta vihreät sen sijaan ovat. Te
puhutte veroparatiiseja vastaan, te puhutte Tobinin veron puolesta. Kuinka te
voitte olla hyväksymässä nyt veroparatiisien pelastamista? Tässä ei auta se,
että teillä on kokemusta myös edellisestä hallituksesta, jossa kokoomuksen ja keskustan
johdolla tämä koko homma aloitettiin. Kysynkin ministeri Niinistöltä, miten
tämä vihreiden pirtaan sopii.
Ympäristöministeri
Ville Niinistö: Arvoisa puhemies!
Koko hallitus on yhdessä tukenut ministeri Urpilaista tässä työssä, jossa Suomi
pyrkii todellakin varmistamaan ensinnäkin näitten selvitysten pohjalta sen
tiedon, miten Kyproksella noudatetaan lainsäädäntöä, mikä koskee
veroparatiisitoiminnan ja rahanpesun kieltoa. Me olemme siitä hyvin tarkkoja,
että Suomi koko kansainvälisessä työssään pyrkii edistämään rahanpesun
vastaista työtä. Me olemme tiukkoja sen suhteen, että me varmistamme, että nämä
paketit ovat sellaisia, joissa eri toimijat joutuvat vastuuseen omista
riskeistään, ja että me edistämme oikeudenmukaisempaa kansainvälistä rahaliikennettä,
ja tämän takana myös itse seison ministerinä.
Pertti
Salolainen/kok: Arvoisa puhemies!
Kun tiedetään, että Kypros on aika paljon ollut venäläisen rahan
lanseerauspaikka, niin kysymys kuuluu: ovatko kansainväliset instituutiot tai
komissio käyneet minkäänlaisia keskusteluja siitä, että Venäjä osallistuisi
myöskin näihin talkoisiin ja kantaisi jonkun osuuden tästä taakasta?
Ja toinen kysymys on sitten se, nyt kun siellä ovat nämä
tilintarkastajat: mitä tapahtuu siinä tapauksessa, jos todetaan, että
massiivisesti erittäin, erittäin suuri määrä Kyproksen pankeista onkin itse
asiassa osallistunut rahanpesuun?
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
Venäjähän on myöntänyt Kyprokselle jo aikaisemmin kahdenvälistä lainaa, ja olen
itse käynyt kollegani Siluanovin kanssa keskustelua, siis Venäjän
valtiovarainministerin kanssa, siitä mahdollisuudesta, että he olisivat mukana
jollain lailla nyt tässä uudessakin Kyproksen lainaohjelmassa. Tiedän, että
myöskin instituutioiden taholla on oltu yhteydessä Venäjään ja myöskin muut
eurooppalaiset kollegani ovat venäläisten kanssa olleet keskustelussa. Eli muun
muassa Suomi on korostanut sitä, että koska me tiedämme, että Venäjä on
aikaisemminkin ollut lainoittamassa Kyprosta, niin olisi tärkeää, että he
olisivat myöskin tässä uudessa lainaohjelmassa mukana, mutta mitään lopullisia
vastauksia emme ole heiltä vielä saaneet.
Mikäli käy ilmi selvitysten kautta ja näiden tehtyjen
selvitysten myötä, että Kyproksella ei noudateta lainsäädäntöä niin kuin asiat
paperilla näyttävät ja niin kuin edellytetään, niin silloin niitä vaaditaan
korjattavaksi. Se on tietenkin selvä asia, että me emme tule hyväksymään sitä,
että maassa toimitaan laittomasti tai lakeja ei noudateta.
Annika Lapintie/vas: Herra puhemies! Julkisuudessa oli tietoa
siitä, että perussuomalaisetkin ovat käynnistäneet puoluetuella ajatuspajan ja
sieltä on tullut tutkimus siitä, mitä nyt tämä Euroopan rahoituskriisi
aiheuttaa Suomelle. Olin aika hämmästynyt, kun huomasin, että lopputulemana oli
se, että Suomen taloudelle on kaikkein parasta ja kaikille ihmisille Suomessa
on parasta se, että säilytään mukana euroalueessa, taataan sillä tavalla
työpaikkoja Suomessa ja kerätään myös niitä veroja, joilla voidaan sitten
maksaa työttömien ja sairaiden ja vähävaraisten tukia. Ja samalla tavalla tässä
tutkimuksessa ilmeisesti kävi ilmi, kuten perussuomalaiset ovat väittäneet,
että jos Kreikka heitetään ulos euroalueesta, niin siitäkin seuraa Suomelle
lisää työttömyyttä. Tämä oli hyvin huojentava tieto, että perussuomalaisetkin
ovat tällaiseen lopputulokseen päätyneet.
Ministeriltä kysyisin: onko nyt varmaa, että
sijoittajavastuu toteutuu, harmaa talous kitketään ja veroparatiisit suljetaan,
(Puhemies koputtaa) mikäli tällaiseen lähdetään?
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
Minä olen ratkaisemassa eurokriisiä muiden kollegojen kanssa vain sen takia,
että haluan puolustaa Suomea ja suomalaisia veronmaksajia. Se on yksin ja
ainoastaan minun intressini olla tässä eurokriisin ratkaisutyössä mukana. Ja
kuten olen aikaisemmin täällä todennut, niin edustamani linja, Suomen linja, on
Euroopan tiukin linja. Me olemme osoittaneet sen tiukkuuden saamalla vakuudet
niin Kreikalta kuin Espanjalta, mutta sen ohessa me olemme myöskin edistäneet
sijoittajavastuuta, joka on moraalisesti tärkeä periaate, koska on
välttämätöntä, että ne tahot, jotka ovat olleet synnyttämässä tätä kriisiä,
osallistuvat myöskin tämän kriisin torjumiseen ja hoitamiseen. Ja tätä
periaatetta noudatan myöskin jatkossa.
Anne Kalmari/kesk: Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilainen,
te totesitte, että ette hyväksy veronkiertoa, ja eräs hallituksen
kärkihankkeista onkin ollut harmaan talouden torjunta. Kuitenkin se on lisännyt
valtion verotuloja todella vaatimattomasti toistaiseksi, vain 61 miljoonaa
euroa, (Matti Saarinen: Paljon enemmän kuin viime vaalikaudella!) vaikka
menetyksien harmaasta taloudesta on arvioitu olevan 4-6 miljardia euroa.
Ministeri Urpilainen, oletteko te tyytyväinen
aikaansaannoksiinne?
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
Edustaja Kalmari on siinä oikeassa, että yksi tämän hallituksen kärkihankkeista
on harmaan talouden torjuminen. Me tiedämme, että valitettavasti Suomessakin
harmaa talous on ongelma, se on erityisesti ongelma rakennusalalla, jonkin
verran matkailu-, palvelualoilla, mutta me olemme tehneet hyvin
määrätietoisesti työtä tuon harmaan talouden torjumiseksi. Itse asiassa
vuosittain 20 miljoonaa euroa käytetään eri hallinnonaloilla harmaan talouden
vastaisiin toimenpiteisiin.
Minä itse asiassa tilasin toissa viikolla Verohallinnosta
harmaan talouden torjuntayksiköstä selvityksen itselleni siitä, kuinka paljon
valtio on lisännyt verotuloja harmaan talouden torjuntaan osoitettujen ikään
kuin lisäpanosten kautta, ja sitä ei ihan euromääräisesti pystytä sanomaan,
mutta kyllä se summa oli suurempi kuin tuo edustajan mainitsema summa. Ja voin
myöskin eduskunnalle toimittaa tuon saamani raportin, koska uskon, että se
myöskin kansanedustajia kiinnostaa.
Jouni Backman/sd: Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tehtävä
ei ole helppo eurokriisin hoitamisessa. Toisin kuin edeltäjänsä tämä hallitus
vetää tiukinta eurooppalaista linjaa niissä tukiehdoissa, joita asetetaan
kriisimaille. Tehtävä ei ole erityisen helppo varsinkaan
valtiovarainministerille, joka jää liian usein yksin hoitamaan tätä vaikeaa
tehtävää. Muistan itse ne useat edustajat, nimeltä mainitsematta - tarvittaessa
voin mainita nimiäkin - jotka esimerkiksi vakuusasiassa ilmoittivat, että sitä
ei kannata tehdä, koska Suomi menettää omaa puheoikeuttaan esimerkiksi
maataloustukiratkaisuissa. Näin ei tietenkään tapahtunut. Nyt tarvitaan tukea
valtiovarainministerille Suomen neuvottelutavoitteiden osalta, sitä tarvitaan
koko tästä salista. Haluan kysyä ministeriltä: kun tässä on nyt kaksi
vaihtoehtoa, kaksi vaihtoehtoa tässä vaiheessa - Suomi katsoo sivusta,
minkälainen ratkaisu syntyy, tai Suomi itse pyrkii vaikuttamaan sen ratkaisun
sisältöön siten, että sinne tulee ne tiukat ehdot - onko ministeri Urpilainen
sitä mieltä, että Suomi pystyy vaikuttamaan näihin ehtoihin?
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
Uskon siihen, että pystymme vaikuttamaan, ja sen voimalla teen myöskin
hartiavoimin töitä. Me olemme käsitelleet Kyproksen neuvotteluiden yksityiskohtia
ja eri vaiheita totta kai hallituksessa, viimeksi perjantaina
EU-ministerivaliokunnassa, ja hallituksen linja on yhteinen. Olen myöskin
iloinen siitä, että olen saanut suuren valiokunnan kanssa käydä hyvin avointa,
luottamuksellista keskustelua, viimeksi perjantaina, neuvotteluiden
tilanteesta, ja koen, että myöskin suuresta valiokunnasta Suomen tiukalle
linjalle ja vaatimukselle on tullut tukea. Ja juuri näin sen pitää olla, meillä
pitää olla yhteinen kansallinen tahtotila, jota me myöskin näissä
neuvotteluissa edistämme, ja se tahtotila on turvata Suomen ja suomalaisten
veronmaksajien asemaa mahdollisimman tiukalla linjalla.
Pekka Haavisto/vihr: Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te
puheenvuoronne alussa sanoitte, että tunnelma on muuttunut tuolla
valtiovarainministerien kokouksessa. Italian vaalit varmasti huolestuttivat,
Kyproksen tilanne, ja me kaikki tiedämme, että Eurooppa ei elä pelkillä
tilintarkastuksilla, vaikka ne ovat hyvin tärkeitä. Euroopassa tarvitaan uutta
työtä, tuottavuutta, uusia markkinoita. Nuorisotyöttömyys eteläisen Euroopan
maissa uhkaa meitä kaikkia, uhkaa koko Euroopan sosiaalista kehitystä ja
tasapainoa. Olisin kysynyt teiltä vähän siitä, mikä on tunnelma tämän uuden
työn, tuottavuuden, uusien markkinoiden löytämisen suhteen
valtiovarainministerien keskuudessa. Kun katsoo Saksaa, jossa on tavallaan
onnistuttu sitten löytämään Aasiasta ja uusista talouksista markkinoita, saatu
nuorisotyöttömyys alas, eikö ole niin, että Euroopassa on myös myönteisiä
malleja, joita voitaisiin lähteä seuraamaan ja etsimään sitä uutta työtä ja
tuottavuutta Euroopalle, että ei voi jäädä vain makaamaan tässä tilanteessa,
vaan tulisi löytää tähän talouteen uutta dynamiikkaa?
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
En voisi olla enempää samaa mieltä edustaja Haaviston kanssa. Te osuitte täysin
naulan kantaan. Olen jo pidempään kantanut huolta siitä, että itse asiassa me
olemme nyt reaalitalouden velkakriisin keskeltä siirtymässä entistä enemmän
kohti sosiaalista kriisiä. Olen todella huolestunut siitä tilanteesta, joka
erityisesti Etelä-Euroopassa on nuorisotyöttömyyden osalta. Kreikassa
nuorisotyöttömyys on 60 prosenttia, Espanjassa 55 prosenttia, ja sain uuden
tilaston toissa päivänä: Italiassakin nuorisotyöttömyys on jo 38 prosenttia. Se
osaltaan selittää myös Italian poliittista tilannetta tällä hetkellä. Sen takia
keskeistä on, että meidän pitää pystyä Euroopassa yhdistämään terve
taloudenpito ja samaan aikaan myöskin sosiaaliset turvaverkot ja sosiaalinen
malli. Mielestäni tässä Pohjoismailla on paljon annettavaa tähän keskusteluun,
koska Pohjoismaat ovat onnistuneet yhdistämään nämä kaksi tärkeää asiaa. Meillä
on terve talous, vaikka meilläkin on omia taloushaasteita tällä hetkellä, mutta
samaan aikaan meillä on myöskin turvaverkot. Ja meidän pitää yhdessä löytää
vastauksia, joilla Eurooppaan saadaan talouskasvua, saadaan (Puhemies koputtaa)
uusia työpaikkoja ja sitä kautta myöskin ihmisille turvaa.
Reijo Tossavainen/ps: Arvoisa puhemies! Suomalaisista noin 98 prosenttia
vastustaa venäläisten mafiosojen rahojen kuivatusta.
Kysyn kokoomuksen ministereiltä: Puolueenne korostaa
politiikassaan vastuunkantoa. Voitteko rehellisesti suomalaisten edessä
jotenkin todistaa, että mafiosojen miljardien pelastaminen on paras tapa kantaa
vastuuta suomalaisen työn ja hyvinvoinnin puolesta?
Sitten kysymys demariministereille: Puolueenne korostaa
politiikassaan solidaarisuutta eli yhteisvastuuta. Voitteko rehellisesti
suomalaisten edessä jotenkin todistaa, että venäläisten mafiosojen miljardien
pelastaminen on oikeudenmukaista yhteisvastuuta?
Puhemies Eero
Heinäluoma: Ja meillähän on vanha tapa, että tämä ei ole puolueiden
kyselytunti vaan otsikon mukaisesti hallituksen kyselytunti ja hallitus vastaa
omasta politiikastaan. - Onko joku ministeri, joka löytää tähän kysymykseen
vastauksen? Aloitetaan kuitenkin ministeri Vapaavuoresta, jos tulisi uutta
tietoa.
Elinkeinoministeri
Jan Vapaavuori: Arvoisa puhemies!
Taidan tuottaa pettymyksen: ei tule. Kuten puhemieskin totesi, täällä
ministerit vastaavat omalla vastuualueellaan oleviin asioihin, ja kokoomuksen
osalta on helppo vain todeta, että valtiovarainministeri Urpilainen nauttii
meidän täydellistä, sataprosenttista, luottamustamme tämän asian hoitamisessa.
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies!
Olisin todennut sen saman asian, jonka puhemies totesi, että niin mukavaa kuin
tätä poliittista keskustelua olisikin käydä, niin kuitenkin tämä kyselytunti on
tarkoitettu nimenomaan hallitusta ja hallituksen linjaa tarkoittavaksi
kyselytunniksi. Sen takia poliittiset vastaukset sitten jätetään myöhemmäksi.
Puhemies Eero
Heinäluoma: Tämän kysymyksen käsittely on tällä erää päättynyt, ja
siirrytään seuraavaan kysymykseen.