Kriisityyppi I: KIINTEÄ valuuttakurssi ja
reservit:
Mikäli tulee epäily, että kiinteää
valuuttakurssia ei pystytä pitämään ennallaan, spekulaattorit myyvät maan
valuuttaa, sen ulkomaanvaluuttareservit hupenevat, mikä herättää loputkin spekulaattorit
myymään, ennenkuin reservit loppuvat.
Kriisityyppi II: KIINTEÄ valuuttakurssi ja
useat tasapainopisteet
Maa, joka haluaa pitää työllisyyden ja
talouden toimeliaisuuden (nimellinen BKT) jollain tietyllä tasolla, saattaa
joutua tilanteeseen, missä se hyötyisi valuuttansa heikkenemisestä. Markkinat
arvaavat tämän, ja ennakoivat kellutusta / devalvaatiota. Maa voi pistää
hanttiin nostamalla korkoja ja dumppaamalla valuuttareservejään, mutta samalla
se ajaa taloutensa vielä huonompaan kuntoon, ja nurinkurisesti hyötyisi vielä
enemmän valuuttansa kellumaan päästämisestä.
Kriisityyppi III: KIINTEÄ tai KELLUVA
valuuttakurssi, pankki- ja finanssijärjestelmä.
Maan kotitaloudet, yritykset ja
pankkijärjestelmä ovat velkaantuneet ulkomaisessa valuutassa, koska sitä on
pidetty hyvänä sijoituksena. Jossain vaiheessa tilanne kääntyy, ja ulkomaiset
sijoittajat poistuvat. Tämä luo kiinteälle valuuttakurssille
devalvoitumispaineita (markkinat hyökkäävät ennakoiden) tai vaihtoehtoisesti kelluva
heikkenee suoraan. Kun maan valuutta heikkenee, maan kotitalouksien, yritysten
ja pankkijärjestelmän ulkomaanvaluuttamääräiset velat ovat aiempaa kalliimpia
kotimaan valuutassa.
Ykkönen on ”arvovapaa”. Kakkonen on
hyödyllinen ilmiö: maa, joka on jäänyt haitallisen kurssitason
valuuttakytkökseen kiinni, joutuu lopulta irrottamaan valuuttansa. Käytännössä
maa on ”ryssinyt” asiansa, minkä jälkeen se tarvitsee heikomman kurssin
valuutalleen. Kolmonen on monimutkaisempi. Se vihjaa, että järkeä ei
välttämättä ole mukana kohdemaata lainoittavilla tai kohdemaassa velkaa
ottavilla. Kun pääoma syystä tai toisesta päättää poistua maasta, tai sen
totuttu maahantulotahti hidastuu, maan talous kippaa.
Jos tästä nyt pitäisi vetää jotain
johtopäätöksiä, ne ovat:
-spekulaattorit ovat viestintuojia
-kiinteä valuuttakurssi aiheuttaa helpommin
ongelmia kuin kelluva
-erityisen vaarallinen kuvio on vapaat
pääomamarkkinat (sijoitukset virtaavat vapaasti) ja kiinteä valuuttakurssi
-on kyseenalaista, onko pankkien vapaa
toiminta ja vapaat pääomamarkkinat pitemmän päälle kuvio, jota voidaan pitää
vakaana.
Tämä oli Suomen katastrofi 90-luvun alussa, ja
nyt se on koko Euroopan katastrofi. Tätä tuo Krugman on paukuttanut koko ajan.
Ymmärrettävää, että sitä viestiä ei haluta kuunnella Euroopassa.