16th Feb - Olli Rehn: Haasteena talouden uudistaminen

Komission varapuheenjohtaja Olli Rehn 

Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi, Helsinki 12.2.2014

Muutosvarauksin, julkaisuvapaa 12.2.2014 klo.14

Alkuperäinen lähde:  Euroopan Komissio

Aiheesta lisää:

Komissaarit avautuvat: tuomiopäivän uhka oli tosi – Jan Hurri / TalSa

Haasteena talouden uudistaminen – Euroopassa ja Suomessa

Arvon naiset ja herrat, hyvät ystävät,k iitos kutsusta käyttää puheenvuoro tässä Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa. Entisenä kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana, europarlamentaarikkona ja nyt komissaarina olen nähnyt monestakin näkökulmasta ne taloudelliset ja poliittiset reunaehdot, jotka työtänne määrittävät. Ei käy kateeksi, mutta mielekästä ja arvokasta työtä se silti on. Joku voi miettiä että mitä kunta-asiat komissiolle kuuluvat. No kuuluvat ne, useastakin näkökulmasta.

Esimerkiksi nykyisissä tehtävissäni talous- ja raha-asioista vastaavana komission varapuheenjohtajana Suomen kansantalouden seuranta kuuluu vastuulleni samalla tavalla kuin 27 muun jäsenmaan talouspolitiikan seuranta. Ja jokaisessa jäsenvaltiossa kuntatalous on iso osa kansantalouden kokonaisuutta. Komission vuotuisista maakohtaisista suosituksista Suomelle osa onkin kohdistunut suoraan kuntakentälle. Mutta palataan tähän kohta. Katsotaan ensin hieman Eurooppaan, viimevuosien kriisiin ja siihen, missä nyt mennään. Sen jälkeen tullaan Suomeen. Tarkastelen koko kansantaloutemme haasteita ja siinä yhteydessä myös kuntien tilannetta.

Hyvät ystävät, kuten kaikki hyvin tiedätte, eurokriisi on määrittänyt viime vuodet koko talouden kehitystä Euroopassa ja Suomessa. Neljä vuotta sitten, kun aloitin työni EU:n talous- ja raha-asiain komissaarina, euroalueen velkakriisi oli juuri iskenyt täysillä päälle. Koko euron tulevaisuus oli vaakalaudalla. Tuossa tilanteessa, selkä seinää vasten ja vapaan pudotuksen uhatessa euroalueen taloutta, meidän oli luotava lähes tyhjästä välineet täydellisen katastrofin välttämiseksi ja yhteiskuntien romahtamisen estämiseksi. Päätettiin vakausrahastosta, jonka avulla jäsenmaat mahdollistivat toisilleen julkisten talouksien lainoittamisen siksi ajaksi, että yksityisten rahoittajien hylkäämät jäsenmaat saavat taloutensa taas jaloilleen.

Nämä lainat myönnettiin tiukkoja ehtoja vastaan, jotka on sidottu uudistuksiin. Nämä talouksien tervehdyttämisohjelmat ovat tuottaneet tuloksia. Irlanti ja Espanja ovat jo korjanneet kilpailukykyään ja päässeet pois lainaohjelmistaan tavallisen markkinarahoituksen piiriin. Portugali tekee hyvää työtä ja päättää nykyisen ohjelmansa kesällä. Latvia, joka oli aiemmin samankaltaisen lainaohjelman piirissä, liittyi euroalueeseen kuukausi sitten EU:n nopeimmin kasvavana taloutena. Kreikka kamppailee vielä ongelmiensa kanssa, mutta edistyy myös. Vaikeita päätöksiä on yhä edessä, mutta on aihetta odottaa, että Kreikan talous kääntyy kasvuun tänä vuonna. Myös monet muut jäsenmaat tekevät hartiavoimin töitä talouskuntonsa kohottamiseksi. Julkisia talouksia on tasapainotettu ja tervehdytetty.

Kilpailukykyä kohentavia rakenneuudistuksia on käynnistetty myös sellaisissa jäsenmaissa, joissa niitä on vuosikausia pidetty lähes mahdottomina. Näiden toimien seurauksena julkisten talouksien keskimääräiset alijäämät on saatu painettua vuoden 2010 lähes seitsemästä prosentista kuluvan vuoden alle kolmeen prosenttiin. EU:n jäsenmaiden velka-aste on näinä aikoina kääntymässä viimein laskuun, tosin korkealta yli 90%:n tasolta. Ja mikä tärkeintä, EU:n talous on kääntynyt viimein kasvuun, hyvin pitkän ja syvän laskusuhdanteen jälkeen.

Samalla kun olemme kamppailleet talouskriisin taltuttamiseksi, olemme myös vahvistaneet talous- ja rahaliiton sääntöjä niin, että tähän kriisiin johtaneet kansantalouden epätasapainot ja holtiton velkaantuminen eivät voi enää kovin helposti toistua. Julkisten talouksien seurantaa on tiivistetty ja sääntöjen rikkomiseen puututaan entistä aiemmin ja tiukemmin. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden valvontaa ja sääntelyä on parannettu sekä niinsanotun pankkiunionin perusta on valettu. Pankit ovat nyt terveemmällä pohjalla kuin kriisiin jouduttaessa.

Tavoitteena on terve pankkisektori, joka voi rahoittaa reaalitaloutta luotettavalla tavalla. Talous- ja rahaliiton säännöt ja seurantamekanismit ovat nyt jotakuinkin sellaiset kuin niiden olisi pitänyt olla alusta alkaen. Tuolloin, euroa käyttöönotettaessa, uskottiin että jäsenmaat pysyvät yhteisissä säännöissä ilman sentiiviimpää yhteistä valvontaa ja yhteensovittamista. Se oli iso virhe, joka on tullut kalliiksi kymmenille miljoonille eurooppalaisille jotka ovat menettäneet työpaikkansa, säästönsä ja ison osan pysyväksi luulemastaan hyvinvoinnista. Talous- ja rahaliiton tiivistämisen tarkoituksena on estää tuon virheen toistuminen.

Hyvät naiset ja herrat, kriisi on nyt tyyntynyt ja romahduksen vaara on ohi. Kokemamme kriisin eksistentiaalisen luonteen uskaltaa jo tunnustaa. Kriisin syvimpinä hetkinä siitä olisi tullut vain itseään toteuttava ennuste. Eurooppa oli kuilun partaalla. Tänään on jo kovaa maata jalkojen alla. Voimme vihdoin rakentaa luottavaisemmin ja pitkäjänteisemmin tulevaisuuttamme. Nyt onkin aika keskittyä siihen, minkälainen Euroopan tulisi olla myrskyn jälkeen. Euroopan viime vuosien murros voi olla merkitykseltään samaa luokkaa kuin kylmän sodan päättyminen neljännesvuosisata sitten. Nyt murroksen laukaisi vuodesta 2008 lähtien maailmantaloutta vaivannut finanssi- ja velkakriisi. Kriisin taustalla on ollut koko läntisen maailman liiallinen velkaantuminen, sekä julkinen että yksityinen.

Murroksen syvävirtana on kuitenkin ollut maailmantalouden painopisteen siirtymä nousevien talouksien suuntaan. Eurooppa menestyy tässä murroksessa vain yhtenäisenä, ei hajanaisena. Yhdentyvää Eurooppaa on viime vuosina rakennettu talous- ja rahaliittoa uudistamalla. Tässä ei ole kyse siitä, että jäsenmaiden talouksia valjastettaisiin Brysselin määräyksillä samaan muottiin ja marssitahtiin. Mutta kyse on kyllä siitä, että EU:n jäsenmaat sitoutuivat nyt todella viimein niihin talouspolitiikan yhteisiin tavoitteisiin, joihin ne olivat itsensä perussopimuksissa jo vuosikymmeniä sitten velvoittaneet. Tämä näkyy luottamuksen vahvistumisena. Valtionvelkojen korot myös aiemmissa kriisimaissa ovat normalisoitumassa, rahoitusmarkkinat ovat vakautumassa ja talous on kääntynyt kasvuun lähes kaikissa jäsenmaissa. Pienellä viiveellä myös työllisyystilanteen arvioidaan paranevan.

Talouskasvumme on tänä vuonna vielä suhteellisen vaatimatonta, joskinvakaata ja aiempaa kestävämpää. Jos jäsenmaat noudattavat yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja jatkavat rakenneuudistuksia, voimme odottaa kasvun vahvistuvan ensi ja sitä seuraavana vuonna noin kahden prosentin vuosivauhtiin. Sekään ei ole paljon verrattuna monien kansainvälisten kumppaniemme vauhtiin, mutta se riittää nykyisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja työllisyystilanteen parantumiseen.

Kuten tästä komission syysennusteeseen perustuvasta Euroopan kasvukartasta 2014 näkyy, kasvu on kovin eritahtista eri puolilla Eurooppaa. Saksassa ja sitä ympäröivässä yd in-Euroopassa ja itäisessä Keski- Euroopassa kasvu on 1-3 prosentin välillä. Nopeimmin kasvavat taloudet löytyvät Baltian maista, Latvia kärjessä. Vastaavasti Etelä-Euroopan kasvu on on hitaampaa, 0-1 prosentin välissä. Siinä missä ohjelmamaat kuten Espanja ja Irlanti ovat jo korj anneet kurssiaan, Italian ja Ranskan kasvu on heikompaa ja kilpailukyvyn korjaus odottaa itseään.

Suomi kuuluu kasvulukujen suhteen tähän joukkoon, vaikkakin sikäli perässähiihtäjänä että olemme samalla uralla mutta viiveellä. Kriisillä on kuitenkin pitkä varjo ja kansalaisten luottamuksen palauttamisen vuoksi on tehtävä paljon työtä. Tähän ei ole olemassa ihmelääkettä. Jos haluamme nopeampaa kasvua ja lisää työllisyyttä, meidän tulee tehdä vielä rohkeampia uudistuksia. Menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää Euroopan kilpailukyvyn vahvistamista. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Se tarkoittaa kasvun pullonkaulojen purkamista edistämällä yrittämisen mahdollisuuksia. Yrittämisen ja työn tekemisen kannustuim ien on oltava kunnossa. Pk-yritysten raho ituksen saatavuudesta on pidettävä huolta. Se tarkoittaa vapaakaupan kehittämi stä kolmansien maiden kanssa sekä EU:n sisämarkkinoiden viimeistelyä, erityisesti palveluiden ja digitaalisten markkinoiden osalta. Se tarkoittaa parempaa sääntelyä vähentämällä hallinnollista taakkaa sekä keskittymällä niihin asioihin jossa EU-sääntelyllä on lisäarvoa.

EU:n tulee olla suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Se tarkoittaa kestävää vihreää kasvua, joka on sekä resurssi- että kustannustehokasta, jotta tuotekehit yksen ja patenttien ykkössijan lisäksi yrityksemme voivat tehdä vihreästä taloudesta maailmanlaajuisesti toimivan kilpailuedun - ja työpaikkoja! Euroopan unionilla on näissä talkoissa oma tärkeä tehtävänsä. Elämme globaalissa kilpailussa, jossa jäsenmaiden ja alueiden käpertyminen oman tekemisensä ympärille ei voi tuottaa tulosta.

Avautuminen rajat ylittävälle yhteistyölle ja kansainvälisille verkostoille on välttämätöntä. Alueiden menestyminen kansainvälisessä talouskilpailussa edellyttää omien vahvuuksien tunnistamista ja jalo stamista sekä niihin perustuvaa kehittämisen strategiaa. EU:n rahoitusohjelmat ovat hyödyllisiä välineitä sekä tässä vahvuuksien jalostamisessa että välttämättömän yh teistyön edistämisessä. Toivon, että kunnissa ja alueilla sekä pk-yritysten keskuudessa hyödynnettäisiin paitsi aluekehitys- ja sosiaalirahastoa, myös uuden Horisontti-ohjelman tarjoamia, aiempaa laajempia mahdollisuuksia osaamisen perustan, vihreän talouden ja yrittämisen edellytysten vahvistamiseen.