For the Finnish speakers - risks arising from the TARGET2-imbalances.
Kirjoittaja: kessu (4.3.2012 18:28)
Otsikko: Suomen Pankin riskeistä (toimittajille jutunaihetta!)
Valitan kirjoituksen pituutta, mutta yritän perustella ja antaa linkkivinkit ja aihekin on ehkä vaikea.
SUOMEN PANKIN RISKIT EKP:N OPERAATIOISTA
Buiter EKP:n lotrauksesta ja veronmaksajien vastuista viime viikon rapsassaan:
Despite its repeated denials, the ECB has effectively been acting as a lender of last resort (LOLR) for EA sovereigns.
EA policymakers prefer support to fiscally weak EA sovereigns under attack by markets to be provided through the ECB, since that support is off-budget and off-balance sheet, unlike the contributions to the EFSF, EFSM or ESM.
Eurosystem funds put at risk through purchases of EA periphery sovereign debt are just as much a risk exposure of taxpayers’ money as budget allocations by EA governments to the EFSF, EFSM and ESM, but since the Eurosystem’s quasi-fiscal operations are mostly off-budget and off-balance sheet for the national fiscal authorities, EA policymakers find it easier to evade accountability to their electorates for such support measures and therefore consider them preferable to the on-budget alternative.
From a fundamental economic perspective, we are talking about core EA taxpayers’ money, whether the exposure is through the EA facilities or through the ECB/Eurosystem. Whether the transfer is made through a facility like the EFSF and the ESM or through the ECB is, to a first approximation, a matter of indifference – a book-keeping issue. The profit and loss-sharing proportions of the EFSF and the ESM are the same as (and were taken from) those of the ECB and Eurosystem. But with limited information, bounded rationality and ignorance, framing matters. A quasi-fiscal transfer from the core EA taxpayer to the original creditors or to the periphery taxpayer through the ECB/Eurosystem is opaque and non-transparent. It won’t show up in this year’s budget or balance sheet.
http://willembuiter.com/ecblolr.pdf
Suomalaisille veronmaksajille on tullut EKP:n kautta luokkaa 10 kertaa suuremmat piigs-riskit kuin vakausrahastojen kautta.
Näistä vastuista et Hesarista löydä rivinkään uutisointia.
Näistä vastuista et löydä valtion budjetista taikka taseesta rivinkään merkintää.
Nämä vastuut ovat syntyneet täydellisen hiljaisuuden vallitessa ja täysin vailla minkäänmoista demokraattista päätöksentekoa ja kontrollia.
Ongelma on tämä: salailua, salailua, salailua ja vaikenemista... ja asiasta raivoavat jo muutkin kuin palstapellet... jopa valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen raivosi asiasta reilu viikko sitten...
EKP ei kerro vastuistaan ja toiminnastaan avoimesti, vaikka viime kädessä kaikista riskeistä vastaa veronmaksaja. Viime viikolla eduskunnan Kriisitalous-seminaarissa valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen vaati Suomen Pankilta selvitystä siitä, millaisia riskejä pankki on veronmaksajien puolesta ottanut. Pikkaraisen mukaan on erikoinen tilanne, että veronmaksajien edustajat eduskunta, hallitus ja valtionvarainministeriö eivät tiedä, mihin Suomen Pankin johtokunta on EKP:n kautta sitoutunut. EKP:n ylintä valtaa käyttävän neuvoston jäsen, Suomen Pankin pääjohtaja, Erkki Liikanen vaikenee.
http://taloudentulkki.com/2012/02/21/drakma-ja-devalvaatio-yha-mahdollisia/
Suomen Pankki on totaalisen naurettavassa Denial Moodissa...
Tässä SP:n viimeisin riskikatsaus:
Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Eduskunnan talousvaliokunta 21.2.2012
Sisältää kaikki riskit:(sijoitusvarallisuus ja eurojärjestelmän rahapolitiikka)
Keskimääräinen tappio, jos huonoin 1 % tapahtuu = 2.4 miljardia euroa...
Tuo on niin tolkutonta tuubaa että oksat pois...
Ihan esimerkinnä vaikkapa Italian pankkien velka EKP:lle.
Pelkästään lotraamalla nuo ovat lainanneet yli 200 miljardia ekp:ltä ja vakuudet lainoille pitkälti olemattomia. Esimerkiksi ekassa lotrauksessa Italian emissoivat 40 mljardilla itselleen velkakirjoja jotka sitten kiikuttivat EKP:lle vakuuksiksi lainoistaan.
Italian valtio ja pankit ovat täysin naimisissa keskenään ja esimerkiksi Buiter yllä mainitussa rapsassaan toteaa: We expect that both Spain and Italy will be under some form of formal Troika programme before the year is over.
Italian pankeille lotrossa annetut 200 miljardin lainat ovat erittäin suuren riskin lainoja. On paljon mahdollista että niistä tulee merkittäviä tappioita EKP:lle.
EKP:n tappiot ovat tietysti kansallisten keskuspankkien tappioita ja kansallisten keskuspankkien tappiot veronmaksajien tappioita. Veronmaksajat pääomittavat tarvittaessa kansalliset keskuspankit ja nämä sitten puolestaan pääomittavat EKP:n. EKP:n riskit ovat suoraan Suomen Pankin riskejä, ja Suomen keskuspankin osuus nuista italiaanopankkien lotrauslainoista EKP:ltä on emuvaiamella laskettuna 3.8 miljardia ja korjatulla avaimella laskettuna noin 6 miljardia.
Pelkästään nuista tulee Suomen Pankille usean miljardin tappiot siinä skenaariossa missä italiaanojen velat leikataan tahi italia defalttaa. Skenaario jolla on varmasti suurempi todennäköisyys kuin 1%.
EKP on laajentanut tasettaan tässä härdellissä jo noin 2000 miljardilla eurolla... siis lainannut tämän verran rahaa lähinnä piigseille, ja tästä Suomen pankin siivu on korjatulla emuavaimella laskettuna noin 60 miljardia. Tuo on kaikki Suomen pankille eurojärjestelmän rahapolitiikasta tulevaa riskiä... ja tämä ilman korkoja, jotka helposti moninkertaistavat kriisioloissa maksettavan kokonaismäärän.
Suomen pankille keskimäärin realisoituvat tappiot eurojärjestelmästä, siinä huonoimmassa 1% hännässä johon Liikanen yllä viittaa, ei ole 2.4 miljardia vaan luokkaa 50 miljardia... ja tämä ilman korkoja...
SUOMEN PANKIN TARGET2 -RISKIT
Entäpä sitten Suomen pankin riskit target2 -imbalansseista elikkä Suomen Pankin saatavista Piigseiltä keskuspankin netotusjärjestelmän kautta?
Kari Kalevi Arvola kirjoittaa aamulehdessä 28.02.2012:
Kyselin joku aika sitten Eduskunnan pankkivaltuutetuilta, ovatko he selvillä Suomen Pankin taseessa olevasta suuresta target-saldosta.
Sisäiseen eurorahoitukseen liittyvä target-saldo oli tammikuun lopussa yli 50 miljardia, jonka Euroopan keskuspankki on velkaa Suomen pankille. Kysymykseen on toistaiseksi vastannut kaksi pankkivaltuutettua eli perussuomalaisen Ruohonen-Lerner ja kokoomuksen Zyskowicz.
Ruohonen-Lerner kertoi tehneensä toisen perussuomalaisten pankkivaltuutetun kanssa asiaa koskevan tiedustelun Suomen Pankille. Zyskowicz puolestaan on saanut selvityksen, jonka kopioin tähän luettavaksi.
"Koska kansallisen keskuspankin TARGET 2 -saatava on saatava Euroopan keskuspankilta, ei siihen liity luottoriskiä."
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/zyskowicz-vastaa-target-kyselyyn
Bundesbankin presidentti on asiasta hieman eri mieltä. Viime viikon torstailta...
In a letter whose main points were leaked to the Frankfurter Allgemeine newspaper and published Thursday, Jens Weidmann, president of the Bundesbank, warned Mario Draghi, president of the European Central Bank, about the risk that some national central banks have accumulated from struggling countries in the euro zone.
National central banks in peripheral economies might not be willing or able to refund the rest of the Eurosystem for any losses. The central banks in northern Europe might then take a hit. The numbers could be large given the exposure they have to their southern peers through the so-called TARGET2 payment system. The Bundesbank’s exposure in January was nearly 500 billion euros, a matter causing concern in Germany even before Weidmann’s letter.
The Bundesbank has acquired a disproportionate share of those potential liabilities — almost half a trillion euros — because it is one of the linchpins in a system known as Target 2 that commercial banks, stock exchanges and other large institutions use to make big transfers of money.
Economists like Hans-Werner Sinn, head of the Ifo Institute in Munich, have argued that the stronger European countries are effectively financing the trade deficits of weaker countries and exposing themselves to huge risk that could eventually blow apart the euro.
FEDin mukaan riskit näistä target2 saatavista muodostuvat emuavaimen perusteella:
Any losses would be shared by the Eurosystem as a whole rather than by creditor central banks. The Bundesbank, for example, would bear roughly 27 percent of any (target2)losses, in line with its share in the Eurosystem.
http://libertystreeteconomics.newyorkfed.org/2011/12/central-bank-imbalances-in-the-euro-area.html
Tuon voi tietysti muuntaa seuraavaan muotoon:
Any losses would be shared by the Eurosystem as a whole rather than by creditor central banks. Suomen Pankki, for example, would bear roughly 1.8 percent of any (target2)losses, in line with its share in the Eurosystem.
Tuo emuavain kuitenkin peittää alleen yhden ikävän tosiasian...
Se ja siis Suomen 1.8% osuus perustuu sellaiseen laskennalliseen ehtoon että kaikki emumaat vastaavat BKT-suhteiden mukaisilla siivuilla näistä emun sisäisistä balance of payment crediteistä, elikkä target2 saamisista syntyvistä riskeistä. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole koska mistäpä konkkamaat saisivat rahat osuuksiensa maksamiseen. Maksumiehiksi jäisivät käytännössä vain ylijäämämaat ja nykyiset target2 saamiset kuvaavat aika hyvin reaalista tilannetta tuossa suhteessa. Suomella siis 66 miljardia epävarmoja keskuspankkisaamisia piigseiltä.
Way to go Liikanen!
Liikanen on toistuvasti sanonut että Suomen riskit target2:sta ovat nolla. Suomen pankki jopa postasi sivuilleen FAQin jossa tämä väite esitettiin. Samaa 100% bullshittiä toistelevat niin Hetemäet kuin Sasit ja Pekkariset...
Suomen Pankki: "Koska kansallisen keskuspankin TARGET 2 -saatava on saatava Euroopan keskuspankilta, ei siihen liity luottoriskiä."
Näistä imbalansseista on käytä kiivasta julkista väittelyä kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Kantansa ovat esittäneet Buiter, Krugman, H-W Sinn, Thomas Mayer, Martin Wolf ja lukemattomat muut gurut elikkä suunnilleen kaikki ja nyt siis Bundesbank otti Weidmannin vuodetulla kirjeellä hyvin selkeän kannan asiaan.
Target2 -riskit ovat olleet kaikille selviä, poislukien siis Suomen pankki jolle riskit ovat nolla, mutta nyt Weidmann on huolissaan myös siitä että emuavaimilla ei tuossa tee mitään vaan koko target2-riski voi jäädä muutaman maksukykyisen huoleksi. Ja niitä maksukykyisiä on siis Saksa jolla 500 miljardin target2 -saamiset ja Suomi jolla oli joulukuun lopussa 66 miljardin target2 -saamiset EKP:ltä.
According to the letter described by the Frankfurter Allgemeine, however, Mr. Weidmann has begun to worry whether other countries would be in a position to share the losses.
http://www.nytimes.com/2012/03/02/business/global/bundesbank-ramps-up-criticism-of-ecb-lending-policy.html
Bundesbankin huoli on hyvin aiheellinen. Target2 -riskit Suomen ja Saksan keskuspankeille ovat kammottavat.
Tässä jutun juonen runko vielä kerran...
Commercial banks in the periphery have moved to offset the loss in reserves by increasing their borrowing from their national central banks.
Without this central bank lifeline, commercial banks would be forced to sell off assets to offset the cross-border loss of bank reserves.
The risk to the Eurosystem from cross-border imbalances is limited by the collateral posted in refinancing operations.
Any losses would be shared by the Eurosystem as a whole rather than by creditor central banks. The Bundesbank, for example, would bear roughly 27 percent of any losses, in line with its share in the Eurosystem.
Ja nyt siis Bundesbank pelkää että saksalaisille jäävä turskaosuus voisi realistisesti olla paljon suurempi kuin tuo 27% siivu. Sama pätee tietysti myös Suomeen.
http://www.nytimes.com/2012/03/02/business/global/bundesbank-ramps-up-criticism-of-ecb-lending-policy.html
Vielä pitää ymmärtää että nuo target2 -riskit menevät aivan suoraan veronmaksajien maksettaviksi realisoituessaan.
2. The confusion about whether the TARGET2 debts of the peripherals are to the ECB or the NCBs is largely irrelevant. According to the ESCB statute, the debts are to the ECB (and so are the claims of those in TARGET2 credit). But what matters is who bears losses in default; legally, this would be all NCBs in proportion to their capital keys but, practically, it would be those NCBs that can afford to. And for NCBs, you can read governments, since they are the owners of NCBs. So I don’t share the concern expressed by some writers about the ECBs or the NCBs running out of capital: all losses ultimately accrue to governments: any NCB that is deemed insolvent (according to the accounting system being used) will be recapitalised by its government.
http://ineteconomics.org/blog/money-view/john-whittaker-eurosystem-balances-explained
ONKO MITÄÄN TEHTÄVISSÄ TARGET2 -RISKEILLE?
Saksa on ottanut tosissaan nuo riskit ja hedgannut ne merkittäviltä osin.
Ensinnäkin Saksa on painanut euroseteleitä 150 miljardilla yli quotansa ja tuo on saksan korollista velkaa EKP:lle. Tuo hedgaa mukavasti Saksan target2 saatavia ja siis riskiä.
Suomella nuistakin vain lisää saatavia...
Lisäksi tässä LTRO2:ssa 800 instituutiota haki EKP:ltä yhteensä 490 miljardia euroa UUTTA RAHAA ja nuista 800 kupilla käyneestä yli 400 oli saksalaisia instituutioita. Tuo sakujen lotrovelka EKP:lle hedgaa myös todella tehokkasti sakutalouden target2 saatavista tulevaa riskiä.
Suomi ei tainnut saada euroakaan lotrorahaa. Suomi lotrossakin puhdas maksamies.
Suomi on aivan täysin sikakupattavana keskuspankkijärjestelmän kautta.
Muistin virkistämisenä vielä tämä Liikasen toissa viikolla pankkivaltuustolle antama selvitys SP:n keskuspankkiriskeistä.
Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Eduskunnan talousvaliokunta 21.2.2012
Sisältää kaikki riskit:(sijoitusvarallisuus ja eurojärjestelmän rahapolitiikka)
Keskimääräinen tappio, jos huonoin 1 % tapahtuu = 2.4 miljardia euroa...
Tuo on niin tolkutonta tuubaa että oksat pois...
Jos nyt joku toimittaja sattumalta saa tästä taikka tarjoamistani linkeistä inspiraatiota ja päättää kirjoittaa asiasta niin kirjoitustani saa käyttää aivan vapaasti eikä tarvitse mainita että lähteenä on käytetty kessua... katson olevani tässä demokratian asialla.
kessu