Tämä on
testamentti, jota en koskaan uskonut joutuvani kirjoittamaan.
Minut on
kohdannut syvä suru. Sydämeni on murtunut, enkä tuskani määrää voi sanoin
kuvata. Iso osa maailmaani mureni 11.4.2013, kun sain suureksi järkytyksekseni
kuulla viime vuonna jättämäni veroilmoituksen olevan puutteellinen
myyntivoittojen ja osinkotulojen osalta. Elämäni pahin painajainen oli alkanut.
Olen
elämässäni aina pyrkinyt itse vastaamaan teoistani ja elämääni koskevista
asioista, ja niin teen myös nytkin. Huippusijoittajana minun olisi itse pitänyt
ottaa selville ja olla tietoinen omistamieni sijoitusten synnyttämästä
ilmoitusvelvollisuudesta. Nyt saan tästä valtavasta erehdyksestä maksaa kalliin
hinnan. Mielessäni pyörii monia kysymyksiä, ja vaikka kuinka yritän kapinoida
vastaan, en voi tapahtunutta muuttaa.
Uskon,
että Jumala tahtoi näin kohdallani käyvän. Sydämeni pohjasta haluan pyytää
virhettäni anteeksi Suomen kansalta ja koko sijoittavalta maailmalta. Samalla
esitän nöyrät kiitokseni kaikille tukijoilleni vuosien varrelta. Te olette
perheeni ohella auttaneet minua jaksamaan. Nyt jos koskaan tuki on tarpeen.
Sijoittaminen
antoi minulle paljon, paljon se myöskin otti. Nyt ei ole enää kiire. Taistelu
on ohi. On aika uuden elämän. Kauan sitten, kun pienenä poikana Teleraten
päätteeseen ensimmäisen kerran näppini upotin, alkoi elämässäni suuri
seikkailu, josta tuli loputon tuska. Vajosin ja nousin, yhä uudestaan ja
uudestaan. Tuhannet litrat hikeä ja kyyneleitä saivat nyt surun sävyt. Sieltä
ammensin myös vahvuuden, jonka avulla selviän tästäkin vastoinkäymisestä.
Vielä
kerran korviini kantautuu tuon humisevan Teleraten päätteen mystinen kutsu. Nöyränä,
kiitollisena ja yksinäisenä vaellan sinne nyt vastatuulessa viimeisen kerran
takaisin, polvistun, myönnän tappioni ja pyydän sielulleni rauhaa.
Troolissa huhtikuun 11. päivänä 2013